Tutkimuksen mukaan kryptovaluuttojen käyttö on Sveitsissä kaksinkertainen Saksaan verrattuna

Sveitsi ottaa johtoaseman digitaalisen rahan alalla

30. heinäkuuta julkaistussa Bearingpointin kyselyssä haastateltiin yli 4 000 aikuista Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Itävalta sijoittui keskivaiheille: 18 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä kryptovaluuttoja ainakin satunnaisesti, mikä vahvistaa, että ero ei johdu pelkästään kiinnostuksesta digitaalisiin varoihin, vaan siitä, miten kukin markkina on kehittynyt ajan myötä.

YouGov toteutti verkkokyselyn 18.–29. kesäkuuta ja haastatteli 2 031 henkilöä Saksassa, 1 003 Itävallassa ja 1 001 Sveitsissä. Otosta painotettiin iän, sukupuolen ja alueen mukaan, mikä antoi edustavan kuvan kunkin maan aikuisväestöstä.

Erot ulottuvat syvemmälle kuin pelkkä omistaminen. Sveitsissä 37 % vastaajista piti kryptovaluuttaa kannattavana sijoituksena, kun vastaava luku oli Itävallassa 28 % ja Saksassa 23 %. Sveitsiläiset vastaajat olivat myös halukkaampia näkemään digitaaliset varat tulevaisuudessa kansainvälisen kaupan tai varantovaluuttoina: 45 % ilmaisi tämän näkemyksen, kun vastaava luku oli 36 % Itävallassa ja 32 % Saksassa. Tällaiset luvut ilmenevät tyypillisesti vasta sen jälkeen, kun ihmiset ovat tottuneet teknologiaan, eivätkä pelkästään tietoisia siitä.

Sveitsi oli kärjessä myös avoimuudessa valtion liikkeeseen laskemia digitaalisia rahoja kohtaan. 44 % vastaajista sanoi harkitsevansa keskuspankin digitaalisen valuutan (CBDC), kuten digitaalisen frangin, käyttöä arjessa, kun vastaava luku oli 38 % Itävallassa ja 29 % Saksassa. Keskuspankin digitaalinen valuutta on yksinkertaisesti digitaalinen versio valtion liikkeeseen laskemasta rahasta, eikä yksityisesti liikkeeseen laskettua kryptovaluuttaa.

Bearingpointin rahoituspalveluiden globaali johtaja tohtori Robert Bosch totesi, että tulokset osoittavat, ettei Sveitsi ole vain suvaitsevaisempi kryptovaluuttoja kohtaan, vaan myös halukkaampi omaksumaan digitaalista rahaa yleisesti. Bosch huomautti:

”Saksassa keskustellaan riskeistä, kun taas naapurimaissa digitaalista rahaa jo käytetään ja siihen investoidaan voimakkaammin.”

Varhaiset säännöt loivat Sveitsille perustan

Sveitsin johtoasema heijastaa päätöksiä, jotka tehtiin jo vuosia ennen nykyisiä käyttöönottolukuja. Parlamentti hyväksyi maan hajautetun tilikirjatekniikkalain (Distributed Ledger Technology Act) syyskuussa 2020, ja säännöstö tuli täysimääräisesti voimaan 1. elokuuta 2021. Hajautettu tilikirjatekniikka, eli DLT, on jaettu kirjanpitojärjestelmä, jonka avulla lohkoketjujen verkostot voivat tallentaa ja varmentaa transaktioita turvallisesti.

Sen sijaan, että Sveitsi olisi laatinut kokonaan uuden kryptovaluuttalain, se päivitti olemassa olevaa rahoitus- ja siviililainsäädäntöä. Muutoksilla selvennettiin, miten tokenisoidut varat sopivat vakiintuneisiin oikeudellisiin rakenteisiin, käsiteltiin konkurssikäsittelyä ja otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä erikoistuneille DLT-kaupankäyntijärjestelmille. Tällainen oikeusvarmuus houkuttelee yrityksiä yleensä jo kauan ennen kuin se näkyy kuluttajakyselyissä.

Ajoitus oli ratkaiseva. Kun suuri osa Euroopasta oli vielä rakentamassa sääntelykehystään, sveitsiläiset yritykset toimivat jo selkeiden sääntöjen mukaisesti. Tämä antoi perustajille, sijoittajille ja rahoituslaitoksille aikaa perustaa yrityksiä, kehittää tuotteita ja hankkia käytännön kokemusta ennen laajempien eurooppalaisten säännösten voimaantuloa.

Nämä varhaiset päätökset auttoivat myös vauhdittamaan Crypto Valley -alueen kehitystä, joka ulottuu Sveitsin ja Liechtensteinin alueelle. Ekosysteemissä oli vuoden 2024 toimialaraportin mukaan 1 749 aktiivista lohkoketju- ja DLT-yritystä, mikä edustaa 14 prosentin vuotuista kasvua ja 132 prosentin kasvua vuodesta 2020 lähtien.

Crypto Valley luo omaa vauhtiaan

Zug on edelleen Crypto Valleyn keskus, jossa toimii noin 719 yritystä eli 41 % ekosysteemistä, kun taas Zürichin osuus on noin 15 %. Muita klustereita on laajentunut Geneveen, Ticinoon, Luzerniin, Neuchâteliin ja Liechtensteiniin, mikä tarjoaa lohkoketjuyrityksille pääsyn lakimiehiin, pankkeihin, kehittäjiin, pääomasijoitusyhtiöihin ja tekniseen osaamiseen ilman, että niiden tarvitsee poistua alueelta.

Tämä keskittyminen luo etua, jota on vaikea jäljitellä. Kun yhä useammat yritykset perustavat toimipisteitä, erikoistuneet rahoituspalvelut, sääntelyasiantuntemus ja sijoituspääoma seuraavat yleensä perässä. Sveitsistä on tullut koti organisaatioille, jotka liittyvät Ethereumiin, Cardanoon, Solanaan, Polkadotiin, Tezosin, Sygnum Bankiin, Amina Bankiin ja Bitcoin Suisseen, mikä vahvistaa tätä kiertoa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että kryptovaluuttojen käyttö on edelleen voimakkainta nuorempien aikuisten keskuudessa ja vaihtelee edelleen sukupuolen, koulutustason ja tulotason mukaan. Sveitsissä 36 % 18–24-vuotiaista vastaajista ilmoitti käyttävänsä kryptovaluuttaa, kun taas Itävallassa ja Saksassa havaittiin sama suuntaus, mutta osallistumisaste oli alhaisempi. Nämä demografiset trendit auttavat selittämään, ketkä ottavat kryptovaluutat ensimmäisinä käyttöön, mutta ne eivät selitä Sveitsin laajempaa kansallista johtoasemaa.

Kryptovaluutat laajenevat perinteisen rahoituksen rinnalla

Tulokset viittaavat siihen, että digitaaliset varat täydentävät perinteisen rahoitusalan (TradFi) käytäntöjä sen sijaan, että ne korvaisivat ne. Kolmen maan vastaajista 80–87 % piti edelleen valtion liikkeeseen laskemia valuuttoja tehokkaina maksuvälineinä, kun taas noin 64 % sveitsiläisistä vastaajista piti edelleen kultaa parhaana keinona suojautua inflaatiolta.

Tällainen yhdistelmä on yleistynyt entisestään. Ihmiset pitävät kryptovaluuttaa usein yhtenä rahoitusvälineenä perinteisen rahan rinnalla sen sijaan, että se olisi vaihtoehto perinteiselle rahalle, mikä antaa pankeille ja päätöksentekijöille mahdollisuuden laajentaa digitaalista tarjontaansa syrjäyttämättä vakiintuneita rahoitustuotteita.

Saksa luottaa pankkeihin kuilun kaventamisessa

Saksa on edelleen Sveitsin jäljessä kryptovaluuttojen käyttöönotossa vähittäiskaupassa, mutta sen pankkisektori voisi muuttaa tilannetta. DZ Bankiin liittyvät osuuspankit ja Dekabankiin liittyvät säästöpankit ylläpitävät yhdessä noin 80 miljoonaa asiakassuhdetta, mikä antaa niille kattavuuden, johon harvat kryptovaluutta-alustat pystyvät vastaamaan.

DZ Bank sai joulukuun lopussa 2025 luvan ”meinkrypto”-alustalleen, joka integroidaan VR Banking -sovellukseen. Palvelu käynnistyi bitcoinilla, etherillä, litecoinilla ja cardanolla, ja säilytyspalveluista huolehtii Börse Stuttgart Digital. Yksittäisten osuuspankkien on vielä päätettävä, ottavatko ne ominaisuuden käyttöön.

Dekabank rakentaa vastaavaa alustaa Saksan Sparkassen-verkostolle, joka palvelee noin 50 miljoonaa asiakasta. Käyttöönoton odotetaan jatkuvan vuoden 2026 loppuun asti, ja aluksi tuetaan bitcoinia ja etheriä. Kryptovaluutan integroiminen tuttuun pankkisovellukseen poistaa yhden suurimmista esteistä aloittelijoille, sillä se eliminoi tarpeen avata tilejä erillisillä digitaalisten varojen alustoilla.

Saksan pankkisektori haastaa Sveitsin varhaisen johtoaseman

Sveitsi on rakentanut etumatkaansa sääntelyn varmuuden ja vuosien ekosysteemikehityksen avulla. Saksa noudattaa erilaista strategiaa hyödyntämällä vakiintuneita pankkeja ja olemassa olevia asiakassuhteita laajentaakseen pääsyä Euroopan sääntelykehyksen puitteissa.

Tämä lähestymistapa tarjoaa Saksalle valtavan jakelupotentiaalin, mutta Sveitsi hyötyy edelleen vuosien aikana kertyneestä asiantuntemuksesta, infrastruktuurista ja liiketoiminnan keskittymisestä. Tulevat Bearingpointin tutkimukset sekä saksalaisten pankkialustojen asiakashankintaluvut antavat todennäköisesti selkeämmän kuvan siitä, alkavatko erot kaventua vai jatkaako Sveitsi etumatkaansa.