EKP:n mukaan kulta ohitti Yhdysvaltain valtionlainat markkina-arvoltaan maailman virallisissa valuuttavarannoissa. Kehitys johtui kullan 60 prosentin noususta sekä kasvavasta kysynnästä varantojen hajauttamiseksi.
Kulta ohittaa Yhdysvaltain valtionobligaatiot tärkeimpänä varantovaroina: EKP:n tiedot
KIRJOITTAJA
JAA
Tärkeimmät johtopäätökset
- Kullan osuus virallisista varannoista nousi 27 prosenttiin, ohittaen valtion joukkovelkakirjojen 22 prosentin osuuden.
- Arvonnousu vaikutti suuresti kullan johtoasemaan varantomarkkinoilla, eikä pelkästään salkkujen uudelleenjärjestelyt.
- Keskuspankit saattavat jatkaa kullan hankkimista, kun geopoliittiset riskit muokkaavat varantostrategioita.
Kullan nousu asettaa uuden paineen dollaripohjaisille varantomarkkinoille
Euroopan keskuspankki (EKP) totesi 2. kesäkuuta 2026 julkaistussa raportissaan ”The international role of the euro” (Euron kansainvälinen rooli), että kulta ohitti markkina-arvoltaan Yhdysvaltain valtionlainat ja euron virallisena varantovälineenä vuoden 2025 lopussa. Kulta muodosti 27 % maailman virallisista varannoista, edellä Yhdysvaltain valtionlainoja (22 %) ja euroa (15 %).
Raportti viittaa merkittävään muutokseen varantoluokituksissa kahden vuoden voimakkaan kullan hinnan nousun jälkeen. EKP totesi kuitenkin, että muutos heijasti pääasiassa arvostusvaikutuksia eikä suoraan valtion joukkovelkakirjojen korvaamista. Kullan hinta nousi noin 60 % vuonna 2025, kun se oli noussut noin 30 % vuonna 2024. Tämä nousu kasvatti mekaanisesti kullan osuutta virallisista valuuttavarannoista.
EKP:n raportissa todettiin:
”Kullan osuus ylittää nyt sekä euron (15 %) että Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjojen (22 %) osuuden.”
Tilanne muuttuu, kun otetaan huomioon kullan hinta vuoden 2023 lopussa. EKP:n mukaan euron ja kullan osuus virallisista varannoista olisi kummallakin 16 %, kun taas Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjojen osuus pysyisi suurempana, 26 %. Kulta kohtaa myös varantorajoituksia. Sen hinta on epävakaa, se ei tuota tuottoa, fyysiset varastot vaativat säilytystilaa, eikä tarjontaa voida laajentaa sujuvasti vastaamaan likviditeettikysyntään.
Keskuspankkien kysyntä osoittaa, kuinka geopoliittiset riskit muokkaavat varantoja
Keskuspankkien kullan ostot hidastuivat vuonna 2025, mutta pysyivät viimeaikaisiin standardeihin nähden korkealla tasolla. Julkisen sektorin ostot olivat noin 850 tonnia, mikä on alle vuosittain vuosina 2022–2024 ostetun yli 1 000 tonnin. Yksityisten sijoittajien kysyntä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2024 lähes 2 200 tonniin. Kultavakuudelliset pörssinoteeratut rahastot houkuttelivat myös ennätykselliset 89 miljardin dollarin sisäänvirtaukset.
EKP liitti virallisen kullan kysynnän hajauttamiseen ja geopoliittiseen riskiin. Venäjän täysimittaisen Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen Kiina on ostanut yli 350 tonnia. Puola lisäsi 320 tonnia, kun taas Turkki osti 220 tonnia ja Intia hankki 130 tonnia. Puola pysyi suurimpana virallisen sektorin ostajana vuonna 2025. Myös vakaavaluutan liikkeeseenlaskija Tether osti yli 100 tonnia. EKP totesi, että ostot korostavat sitä, kuinka vakaavaluuttojen kasvu voi vaikuttaa laajemmin makrotalouteen.
EKP:n raportissa todettiin:
”Kultahankinnat voivat myös heijastaa joidenkin keskuspankkien pyrkimyksiä vahvistaa taseidensa kestävyyttä geopoliittisten riskien kasvaessa.”
Tiedot osoittavat, että varantojärjestelmä on edelleen dollarikeskeinen, mutta vähemmän staattinen. Kullan hinnan vetämä johtoasema voi kääntyä päinvastaiseksi, jos kullan hinta laskee. Viranomaisten jatkuva kysyntä viittaa kuitenkin siihen, että keskuspankit haluavat enemmän suojaa geopoliittisilta häiriöiltä, markkinoiden volatiliteetilta ja riippuvuudelta yhdestä ainoasta varantovaluutasta.
